Kilpailut Serfaus-Fiss-Ladissa - PÄIVÄ 7
Sunnuntaina ohjelmassa oli jäljellä IXS International Rookies Championships -kilpailu, eli suurin ja merkittävin kilpailu, johon minun ikäiseni alamäkipyöräilijä pystyy osallistumaan.
Kisapäivä starttasi tietenkin pirteällä kirkon kellojen soitolla klo 07:00. Aamupalaksi hieman baquettea ja croisanttia, varusteet päälle ja mars virallisiin harjoituksiin, jotka starttasivat yhdekseltä. Tämän päivän harjoitussession pituus oli vain kaksi tuntia mutta se tulisi riittämään sillä suunnitelmani oli ajaa 3-4 harjoituslaskua ja sen jälkeen valmistautua kilpailuun. Championship -kilpailussa ei ole aika-ajoja ollenkaan vaan lähtöjärjestyksen määrää edellisenä päivänä ajettu Rookies Cupin osakilpailun lopputulos käännetyssä järjestyksessä. Lähtöaikani tämän päivän kisaan oli 13:25:30.
Ajoin ensimmäisen laskun taas radan kuluneisuutta tunnustellen. Ratahan oli tänään sama kuin eilenkin eli linjavalinnat ja vauhti olivat aika hyvin tiedossa.
Viimeisellä harjoituslaskulla tapahtui kuitenkin jotain odottamatonta. Viimeiseen metsään tultaessa ylitin pienellä hypyllä laiturin jälkeisen kuopan mutta jostain syystä ajolinjani olikin aivan liikaa oikealla ja oikea jalkani osui kantoon. AUTS! Radan varressa ollut EA-porukka huomasi tapahtuneen ja riensi luokseni kyselemään jalkani vointia. Vakuutin EA-porukalle olevani "fine ja OK" ja kerroin meneväni alas. Todellisuudessa jalkaani poltti aivan hitokseen.
Sain raahattua itseni hissiaseman kahvion terasille, jossa jalkaani laitettiin ensin jääpussia ja sen jälkeen Ice Poweria. Kipu oli ja pysyi edelleen. Maksimi määrä särkylääkettä naamaan ja hetki lepoa sormet ristissä toivoen, ettei kisa jäisi väliin.
Levon jälkeen käveleminen tuntui edelleen mahdottomalta. Joko särkylääke ei ehtinyt auttamaan tai sitten sen teho ei vain riittänyt. Lähtöaikani ajankohta alkoi lähestymään ja tein päätöksen, että ajan kisalaskun huolimatta siitä mikä aikani tulisi olemaan. Jos selviäisin alas asti kaatumatta voittaisin väkisinkin osan häntäpään kuljettajista.
Raahauduin lähtöpaikalle, purin hampaani yhteen ja lähdin reissun viimeiselle laskulle:
Kisalaskulla jalkaan sattui jokainen kuoppa, hyppy ja pudotus mutta puristin itseni maaliin ajalla 03:22.070. Aika oli 3 sekunttia hitaampi kuin eilen mutta se riitti silti kelvolliseen 16. sijaan. Tavallaan olen tulokseen todella pettynyt mutta toisaalta erittäin tyytyväinen, koska pystyin laskemaan alas ja saamaan tuloksen aikaiseksi.
Kisan tulokset voi katsoa täältä
https://www.ixsdownhillcup.com/media/46627.pdf
Tämän reissun osalta blogi päättyy tähän postaukseen. Itävalta on todella kaunis ja mukava matkakohde varsinkin, jos sinne lähtee pyöräilyn merkeissä. Serfaus Fiss Ladis tarjoaa alamäkipyöräilyyn todella hienot puitteet. Hyppyrit ja mutkat ovat huippuluokkaa ja reittien vaikeusaste tarjoaa kokeneemmallekin kuskille riittävästi haasteita. Toivottavasti pääsen tänne vielä joskus uudelleen kisaamaan ehjällä jalalla.
Auf Wiedersehen Österreich, Ich liebe dich.
Kisapäivä starttasi tietenkin pirteällä kirkon kellojen soitolla klo 07:00. Aamupalaksi hieman baquettea ja croisanttia, varusteet päälle ja mars virallisiin harjoituksiin, jotka starttasivat yhdekseltä. Tämän päivän harjoitussession pituus oli vain kaksi tuntia mutta se tulisi riittämään sillä suunnitelmani oli ajaa 3-4 harjoituslaskua ja sen jälkeen valmistautua kilpailuun. Championship -kilpailussa ei ole aika-ajoja ollenkaan vaan lähtöjärjestyksen määrää edellisenä päivänä ajettu Rookies Cupin osakilpailun lopputulos käännetyssä järjestyksessä. Lähtöaikani tämän päivän kisaan oli 13:25:30.
Ajoin ensimmäisen laskun taas radan kuluneisuutta tunnustellen. Ratahan oli tänään sama kuin eilenkin eli linjavalinnat ja vauhti olivat aika hyvin tiedossa.
 |
| Kuva: TVB Serfaus-Fiss-Ladis |
Viimeisellä harjoituslaskulla tapahtui kuitenkin jotain odottamatonta. Viimeiseen metsään tultaessa ylitin pienellä hypyllä laiturin jälkeisen kuopan mutta jostain syystä ajolinjani olikin aivan liikaa oikealla ja oikea jalkani osui kantoon. AUTS! Radan varressa ollut EA-porukka huomasi tapahtuneen ja riensi luokseni kyselemään jalkani vointia. Vakuutin EA-porukalle olevani "fine ja OK" ja kerroin meneväni alas. Todellisuudessa jalkaani poltti aivan hitokseen.
Sain raahattua itseni hissiaseman kahvion terasille, jossa jalkaani laitettiin ensin jääpussia ja sen jälkeen Ice Poweria. Kipu oli ja pysyi edelleen. Maksimi määrä särkylääkettä naamaan ja hetki lepoa sormet ristissä toivoen, ettei kisa jäisi väliin.
Levon jälkeen käveleminen tuntui edelleen mahdottomalta. Joko särkylääke ei ehtinyt auttamaan tai sitten sen teho ei vain riittänyt. Lähtöaikani ajankohta alkoi lähestymään ja tein päätöksen, että ajan kisalaskun huolimatta siitä mikä aikani tulisi olemaan. Jos selviäisin alas asti kaatumatta voittaisin väkisinkin osan häntäpään kuljettajista.
Raahauduin lähtöpaikalle, purin hampaani yhteen ja lähdin reissun viimeiselle laskulle:
Kisalaskulla jalkaan sattui jokainen kuoppa, hyppy ja pudotus mutta puristin itseni maaliin ajalla 03:22.070. Aika oli 3 sekunttia hitaampi kuin eilen mutta se riitti silti kelvolliseen 16. sijaan. Tavallaan olen tulokseen todella pettynyt mutta toisaalta erittäin tyytyväinen, koska pystyin laskemaan alas ja saamaan tuloksen aikaiseksi.
Kisan tulokset voi katsoa täältä
https://www.ixsdownhillcup.com/media/46627.pdf
Tämän reissun osalta blogi päättyy tähän postaukseen. Itävalta on todella kaunis ja mukava matkakohde varsinkin, jos sinne lähtee pyöräilyn merkeissä. Serfaus Fiss Ladis tarjoaa alamäkipyöräilyyn todella hienot puitteet. Hyppyrit ja mutkat ovat huippuluokkaa ja reittien vaikeusaste tarjoaa kokeneemmallekin kuskille riittävästi haasteita. Toivottavasti pääsen tänne vielä joskus uudelleen kisaamaan ehjällä jalalla.
Auf Wiedersehen Österreich, Ich liebe dich.
Kommentit
Lähetä kommentti