Kalpalinnan DH-kisat 31.8 - 1.9.2018 - KISAKAUDEN PÄÄTÖS
DH Suomi Cupin viimeinen kilpailu järjestettiin elo-syyskuun vaihteessa kotikulmillani Janakkalan Kalpalinnassa. Kisajärjestelyistä vastasi oma seurani Retkikunta Racing ry (RR).
Kisaradaksi oli valikoitunut Superin rinteen yksi jyrkimmistä ja vaikeimmista reiteistä. En muista oliko tällä reitillä mitään tiettyä nimeä mutta itse kutsun sitä "Jyrkäksi".
Lippusiimattuun rataan pääsi tutustumaan jo perjantaina vapaiden harjoitusten merkeissä. Vaihtoehtoja eri ajolinjoille ei hirveästi ollut radan kapeudesta ja jyrkkyydestä johtuen. Tästä syystä keskityinkin harjoituksissa sopivan vauhdin löytämiseen ja pyörän päällä pysymiseen.
Alla video yhdeltä harjoituslaskuiltani:
Radan lähtö oli tietenkin mäen korkeimmalta kohdalla, josta ampaistiin jarrut auki pienen dropin kautta outoon step-up-step-down hyppyriin, jonka pystyi tarvittaessa oikaisemaan oikealta. Hyppyrin jälkeen lippusiima-pujottelun kautta kahviolinjan alkuun, josta käännyttiinkin tiukan jarrutuksen jälkeen jyrkästi vasemmalle radan jyrkimpään kohtaan. Oikealle kääntyvän switchback-mutkan jälkeen jarrut uudelleen auki ja maksimivauhti päälle ja tähtäys ajolinjan alaosassa olevaan booriin. Pieni jarrutus, ajolinja ylös oikealle ja vasemmalle kääntyvän mutkan keskellä oleva droppi joko keskeltä tai ulkoreunasta kiertäen läpi. Jarrut uudelleen auki, hankala tupla pattiin tai nopeasti imasten. Tähtäys uudelleen booriin ja loiva vasen smootisti rullaten. Leikkaus radan oikeassa reunassa olevan kepin vierestä ja vasemmalle kääntyä droppi puoliksi hypäten alas. Tämän jälkeen ajolinja vasemmalle ylös ja täysiä kaartaen oikealle kohti maalia.
Huh. Siinä oli todella hektiset 30 sekunttia pyörällä ajamista.
Sain radan natsaamaan ihan hyvin ja niihin fiiliksiin päättyivät perjantain harjoitukset.
Lauantaiaamun harjoitukset alkoivat klo 09:00. Rata oli perjantain harjoitusten myötä aika kulunut ja tulisi kulumaan lisää päivän aikana. Keskityin tämän päivän treeneissä radan jyrkimmän osuuden harjoittelemiseen.
Treenit etenivät normaaliin tahtiin klo 12:00 asti, jonka jälkeen pidettiin ajajakokous ja odotettiin aika-ajojen ja itse kilpailun alkamista. Tähän väliin taivaalta alkoikin sataamaan kaatamalla vettä.
Vesisateesta huolimatta aika-ajo laskuni onnistui kohtuullisen hyvin ja aikani riitti nippa nappa luokkani kärkeen.
Kilpailulaskulla kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen, sillä möhlin radan jyrkimmässä osassa niin, että ohjaustankoni tuppi osui jyrkän seinämän reunaan ja pysäytti vauhtini. Jouduin lisäksi irroittamaan jalkani lukkopolkimelta estääkseni kaatumisen. Radan jyrkän kohdan takia tästä liikkeelle pääseminen oli vaikeaa ja hukkasin sählingissä aikaa 4-5 sekuntia.
Maalissa aikani riitti kuitenkin toiseen sijaan ja sen myötä varmistui myös toinen sija Suomi Cupin kokonaispisteissä. M14-sarjan voittoon ajoi Samu Kauppinen, joka pokkasi myös Cupin osalta voiton samaisessa sarjassa. Onnittelut Samulle!
Kotikisassa epäonnistuminen jäi luonnollisesti harmittamaan mutta tällaista se kisaaminen on.
Kisapäivitysten osalta tämä blogipostaus jää tämän vuoden viimeiseksi. Muuta sisältöä on kuitenkin mahdollisesti luvassa.
Kisaradaksi oli valikoitunut Superin rinteen yksi jyrkimmistä ja vaikeimmista reiteistä. En muista oliko tällä reitillä mitään tiettyä nimeä mutta itse kutsun sitä "Jyrkäksi".
Lippusiimattuun rataan pääsi tutustumaan jo perjantaina vapaiden harjoitusten merkeissä. Vaihtoehtoja eri ajolinjoille ei hirveästi ollut radan kapeudesta ja jyrkkyydestä johtuen. Tästä syystä keskityinkin harjoituksissa sopivan vauhdin löytämiseen ja pyörän päällä pysymiseen.
Alla video yhdeltä harjoituslaskuiltani:
Radan lähtö oli tietenkin mäen korkeimmalta kohdalla, josta ampaistiin jarrut auki pienen dropin kautta outoon step-up-step-down hyppyriin, jonka pystyi tarvittaessa oikaisemaan oikealta. Hyppyrin jälkeen lippusiima-pujottelun kautta kahviolinjan alkuun, josta käännyttiinkin tiukan jarrutuksen jälkeen jyrkästi vasemmalle radan jyrkimpään kohtaan. Oikealle kääntyvän switchback-mutkan jälkeen jarrut uudelleen auki ja maksimivauhti päälle ja tähtäys ajolinjan alaosassa olevaan booriin. Pieni jarrutus, ajolinja ylös oikealle ja vasemmalle kääntyvän mutkan keskellä oleva droppi joko keskeltä tai ulkoreunasta kiertäen läpi. Jarrut uudelleen auki, hankala tupla pattiin tai nopeasti imasten. Tähtäys uudelleen booriin ja loiva vasen smootisti rullaten. Leikkaus radan oikeassa reunassa olevan kepin vierestä ja vasemmalle kääntyä droppi puoliksi hypäten alas. Tämän jälkeen ajolinja vasemmalle ylös ja täysiä kaartaen oikealle kohti maalia.
Huh. Siinä oli todella hektiset 30 sekunttia pyörällä ajamista.
Sain radan natsaamaan ihan hyvin ja niihin fiiliksiin päättyivät perjantain harjoitukset.
Lauantaiaamun harjoitukset alkoivat klo 09:00. Rata oli perjantain harjoitusten myötä aika kulunut ja tulisi kulumaan lisää päivän aikana. Keskityin tämän päivän treeneissä radan jyrkimmän osuuden harjoittelemiseen.
Treenit etenivät normaaliin tahtiin klo 12:00 asti, jonka jälkeen pidettiin ajajakokous ja odotettiin aika-ajojen ja itse kilpailun alkamista. Tähän väliin taivaalta alkoikin sataamaan kaatamalla vettä.
Vesisateesta huolimatta aika-ajo laskuni onnistui kohtuullisen hyvin ja aikani riitti nippa nappa luokkani kärkeen.
Kilpailulaskulla kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen, sillä möhlin radan jyrkimmässä osassa niin, että ohjaustankoni tuppi osui jyrkän seinämän reunaan ja pysäytti vauhtini. Jouduin lisäksi irroittamaan jalkani lukkopolkimelta estääkseni kaatumisen. Radan jyrkän kohdan takia tästä liikkeelle pääseminen oli vaikeaa ja hukkasin sählingissä aikaa 4-5 sekuntia.
Maalissa aikani riitti kuitenkin toiseen sijaan ja sen myötä varmistui myös toinen sija Suomi Cupin kokonaispisteissä. M14-sarjan voittoon ajoi Samu Kauppinen, joka pokkasi myös Cupin osalta voiton samaisessa sarjassa. Onnittelut Samulle!
Kotikisassa epäonnistuminen jäi luonnollisesti harmittamaan mutta tällaista se kisaaminen on.
Kisapäivitysten osalta tämä blogipostaus jää tämän vuoden viimeiseksi. Muuta sisältöä on kuitenkin mahdollisesti luvassa.
Kommentit
Lähetä kommentti